kynttilöitä, villasukkia, shoppailua ja tuulen viemää...

nämä kaikki ovat olleet lääkkeeni tällä viikolla. olo on ollut jotenkin plääh. syysharmistusta. kai.

tieto lisää tuskaa. niin mumminikin sanoi. kertoi, että mitä enemmän tietää, sitä enemmän pelottaa. kyynel silmin eilen katseli mun murujen touhuja. minäkin olen monta kyyneltä viikon aikana vierittänyt.. se helpottaa, vähän. kai.



viime sunnuntaina leivottiin pikku apulaisten kanssa omppupiirakka. tyttö on jo taitava munienrikkoja ja molemmat saivat latoa omppusiivuja. nauttivat.
ekotähdissä oli ihana villaketun kesäpaikka, sen innoittamana meidän perheen jäteastiat laitettiin taas kuntoon. retuperälle olivat päässeet.
olen kovasti viime viikolla miettinyt noita juttuja. miten voin kantaa oman korteni kekoon näissä "vihreissä jutuissa"; meillä lajitellaan - biojätteet, tavaroskat, lehdet ja pahvisälä, pullot viedään palautukseen, valoja ei juuri polteta iltaisin muualla kun lasten huoneissa ja vessoissa - jos joku siellä on, muuten palaa koko ajan ja joka paikassa kynttilät, energialamppuja on, lämmitystä olemme pienentäneet... kai näilläkin asioilla pieni ihminen voi jonkin verran auttaa. kovasti on asioita ja turhia juttuja, joita muuttamalla tekisi vielä enemmän, mutta parempi tämäkin panostus kun ei mikään. kai.

kynttiläkutsuilla olin alkuviikosta. oli mukavaa. rakastan niin kovin kynttilöitä. muutaman viikon päästä anopin tilaamat ihanuuden tulevat. oih.
uusi huovutuskirjakin tippui postilaatikkoon ja pitihän se pitää, oli niin herkullisia kuvia ja ideoita.
keskiviikkona oli reissu lahteen, velmaan. se on ihanaa terapiaa. kohta alkaa huovutus nunotus-tekniikalla ja idea kypsyy. jotain joka tuo lämpöä ja valoa..



eilen muruilla yökyläilyä mummun luona. minä shoppilin. terapiaa ja hyvää sellaista sekin. löysin ihanan ruskean hameen, ruskean huivin ja pari vihreää paitaa. ihania värejä. mun värejä. kotona tein hetken risuhommia. illalla käperryin kynttilöiden valossa katsomaan aina niin ihanaa "Tuulen viemää". oih. sata kertaa sen nähneenä muistin kohtaukset ulkoa, vaikka viime kerrasta on monta monituista vuotta - joskus VHS aikaan. mutta aina se vaan on niin ihana.
tänään on ollut ohjelmassa mm. reipas 1½ tunnin aamulenkki miehen kanssa, anopilla valmiiseen pöytään pääsy, terassihommia, ikkunakoristeen tekoa tinttarallan kanssa, poikien kätköreissu..




illalla käperryn telkan ääreen kutimen kanssa. olen vaan.

hali.

p.s anopin tekemät ihanat, ihastuttavat villasukat ovat lämmittäneet jalkojani tämän syksyisen viikon. ovat ihanat.