palailen tauolta. blogi on ollut hiljainen. on jotenkin ollut vaikea tarttua kameraan, kun valon määrä on ollut niin vähäinen. postauksia olen mielessäni rustaillut monesti, mutta tänne en ole saanut rivejä aikaiseksi. nyt tuntuu, että on taas aika palata. tuntuu hyvälle.
herätän blogin vastaamalla jonnalta saatuun haasteeseen; 7 asiaa minusta.
*) omatuntoni kolkuttaa helposti. haluaisin olla hyvä toiselle.
*) elän tunteella. välillä ei ole järjen hiventäkään.
*) olen surkea viherpeukalo. kukat saavat vettä, vasta kun todella sitä anelevat. silti saan yhden kukan aina kukkimaan!
*) kirjaan tarttuminen on yksi varma keino saada unenpäästä kiinni. rakastan lukemista, mutta en pysty sitä kauaa sängyssä tekemään - rivit alkaa hyppimään ensimmäisen sivun jälkeen, enkä muista lukemaani.
*) olen kotihiiri. nautin kodistani, siellä hääräilystä ja oleskelusta, hitaasta sellaisesta. nautin hitaasta elämästä muutenkin. kotoilusta, kuten sanotaan.
*) rakastan vaatteita! en mitään hienoja, ihan tavallisia, minunlaisia. pukeudun juuri niinkuin haluan. en seuraa trendejä.
*) nukun 5-6 tunnin yöunia. harvoin tarvitsen enempää. jos väsyttää, kittaan kahvia ja otan 10 min pikatirsat. pidemmät yöunet tai pidemmät pikatirsat tekevät pöpperöiseksi.
haastan tähän taitavan ja tarmokkaan Sallan käsveskan kätköistä, ihanan Priscan, jonka kätösissä syntynyt upea kukka (kuvassa) keikkuu tänäänkin paidassani ja Tirpanan, jonka toivon palaavan pian hiljaiselolta!
kohta on helmikuu! ajatella!
7 kommenttia:
Tervetuloa takaisin! Olenkin miettinyt, että mihin sinä katosit! Ihanaa tämä lisääntyvä valo, heti on pirteämpi olo näin aamusta!
Ihanaa kun palasit. Blogissasi on kiva vierailla. :)
Kiitos haasteesta. Tähän tartun piakkoin.
Minuakin harmittaa tuo valon vähyys ja epäskarpit kuvat. Olen perhetilanteissa ottanut jopa salamalla, mutta kuvista tulee niin kauheita...
Kivaa, että olet täällä taas! Nauratti tuo, että välillä ei ole järjen hiventäkään... :) Onnellista sunnuntaita!
Nonna; kiitos! on jotenkin niin lohdullista huomata, että kalenterissa päivät menee kevättä kohden vaikka lunta tulee koko ajan lisää... kyllä se talven selkä kohta taittuu, pakko...
Sade; kiitos! kiva kun käyt ja kommentoit :D
Aurinko ja Kuu; Olepa hyvä! ja joo, salama on ihan hirvittävä.. ouh!
Satu; Ihana "nähdä" sua! :D ja kiitos; tämä sunnuntai on aika onnellinen; koti täyttyy juhlijoista - ikää tuli lisää tossa viikko sitten - se nyt ei oo niinkään onnellista, mutta juhlien järkkääminen on minusta aika mukavaa! :D
Ihanaa kun tulit! ajelin pari päivää sitten junalla ohi keravan ja tulit mieleeni.
Aika samalta on minustakin tuntunut, mahotonta bloggailla kun valoisa aika menee töissä. Ideaalihommaa kotiäidille ;)!
HUVIlassa; :)
Lähetä kommentti