kahdeksan vuotta sitten minusta tuli äiti, miehestäni isä. meistä tuli perhe. kahdesta tuli kolme.
tämä pieni käärö painelee nyt kavereiden kanssa siellä ja täällä, vääntää välillä kylään lähdöistä, läksyistä ja peliajoista, heittää niskalenkin painimatolla, löytää tiensä metsästä suunnistaessaan, hyppää skeittilaudan päälle ja harjoittelee sinnikkäästi, lukee kaiken "joutilasajan" ja aina ennen nukkumaanmenoa, rakentaa ´tuostanoinvaan´ kaikenmaailman legot, hoitaa tekniikkajutut.. ja haluaa syliin, puristaa oikein kovaa ja antaa suukot(taa) <3
Rakastamme niin paljon.
4 kommenttia:
Onnea!
Onnea pienelle isolle miehelle!
Meilläkin oli eilen juhlapäivä, ballerina täytti 3! Juhlatkin oli!
Ja mihin se kahdeksan vuotta katosi.. Hyvin on mennyt. Ihanaa että tykkää suukottaa ja halata, toivottavasti se ei lopu. Kuopukseni 11v. on edelleen samanlainen. Murkku kyllä jo kolkuttelee mutta halaaminen ei ole ohi.
kiitos kommenteistanne!
Sade, Kiitos! :)
Nonna; Kiitos ja onnea sinnekin!!
käsveska; sanos muuta. en lakkaa ihmettelemästä tuota katoamista. ja toivottavasti saan haleja aina!
Lähetä kommentti