neiti jäi mummin tykö ja isini kanssa ajettiin jorviin poikaa katsomaan. oli ihana nähdä molemmat rakkaat ja kivikuorma vieri sydämeltä, kun poika katseli sängyssään elokuvia ja esitteli huoneen koneita. nauroikin. ruoka ei ollut maistunut. tuomani suklaamuna hävisi kuitenkin suuhun alta aikayksikön. poika tuoksui sairaalalle. oli ihana halia ja suukottaa pehmeää poskea.
nyt odotellaan poikia kotiutuviksi. tulisivatpa pian. ikävä on kova. onneksi saan heidät kainaloon ensi yöksi. huomenna olemme kaikki kotona. lähekkäin.
huh, mikä vuorokausi.
2 kommenttia:
Kiva, että poitsu on toipumassa. Tuollaisen jälkeen normaali arki on taas kivaa...
Leppoisaa viikkoa koko perheelle!
Reipas trulli!Lapsi sairaalassa on aina kova paikka... reipas poikakin, eikä kamalan kipeä enää kun suklaakin maistui :)
Lähetä kommentti