tänä keskiviikkona neiti pääsi toistamiseen mukaan lahteen. oli pieni aivan tohkeissaan monta päivää aikaisemmin. livahdettiin töistä ja hoidosta ajoissa. käytiin mummin luona kahveilla ja sitten matkaan. neidin suu kävi taukoamatta. kyseli ja kummasteli. ihasteli ja hassutteli. sellainenhan se on. oma junalippu on aarre. kahvilassa maistui neidille donitsi. mulle täytetty leipä. matkalla ehti myös kaupoille. mukaan lähti ihania tossuja ja tunika. näistä kuvia myöhemmin.
kässäkoulussa neiti nautti. ja suu kävi. koko ajan. ope antoi idean ja neiti heti innolla sitä toteuttamaan.
ensinneiti sahasi itse paksun puun kahtia. olin aivan, että siis mitä. neidissaähän on voimaa kuin pienessä kylässä. siinä se vaan puhkui ja sahasi. välillä piti taukoa huitoen sahalla vimmatusti ilmaan - juu, oli juuri niin pelottavan näköistä.. vain kaksi kertaa saha hipaisi sormeen. mutta puu katkesi ja ilo oli suuri. meinasin, että kun joskus saadaan takka meidän kotiin niin tyttö saa hoitaa puusavotat. illan päätteeksi puusta syntyi enkelityttö siipineen ja hamosineen. ja enkelille syntyi pehmoinen tyyny. vähän kangasta ja ompelukone. neiti halusi tietenkin itse ohjata ja painaa kaasua. hurjaa, mutta valmista tuli.
mun illan saldona oli valoitettu seula tytön piirustuksista. kädet syyhyää painamaan.
aherruksen lomassa maistui glöki ja pikkujouluherkut. ilta oli oikein mukava. iloisina lähdimme kotimatkalle. saimmekin pitää kiirusta, jotta ehdimme junaan. niin mukavaa oli!
tätä reissua muistelemme vielä pitkään.
2 kommenttia:
Kylläpä kuulostaa ihanalta teidän tyttöjen kässäpäivä! Noi hetket ovat muistoista rikkaimpia, molemmille! Ihanaa.
kesän lapsi; juu ihanaa oli, tosi hauskaa! :)
Lähetä kommentti