elokuun ensimmäinen sunnuntai. ilmassa on jo hiukan syksyä. ainakin sen tuoksua. vielä ei haluaisi antaa valtaa syksylle. kesää on vielä jäljellä. lomaakin. syksykin on ihana vuodenaika. mahtavat värit. villasukat. lämmittävät neuleet. kahvikupponen viltin alla terassilla. mutta vielä ei ole niiden aika. antaa kesän taittua rauhassa.
elokuun ensimmäinen sunnuntai alkoi mitä ihanimmin, brunssilla ystävän kanssa. kesäsade ropisi terassin kattoon ja kahvi maistui niin hyvälle voileipien, jätskin ja marjojen kanssa. oli rauhallista ja leppoista. ukkonen jyrisi. neuloin.
päivällä vietettiin lasten kanssa usempi tunti seikkailupuistossa. lapsilla oli hauskaa. ilo näkyi ja kuului. sade jatkoi vielä kuurottelua. se ei meitä haitannut. minä neuloin ja hörpin kahvia.
iltapäivällä vierailtiin pikku neidin kummitädin tykönä. minä neuloin. ja hörpin kahvia.
pikku neidin nuttu alkaa valmistua. pikku hiljaa. lanka on pehmeää ja ihanan väristä. rivit lisääntyvät huomaamatta.
leppoisa sunnuntai.
2 kommenttia:
ooh ihanalta kuulostaa, sunnuntain kuuluu olla leppoisa! Juuri noin, kahvitellen , neuloen, vaikka ohjelmaa olisikin, niin verkkaisesti...ah!
satu; kyllä, nimenomaan!
Lähetä kommentti