3/28/2010

sydän sykkyrällä



koululainen on köhinyt muutaman päivän. eilen yskä yltyi. tosi pahaksi. kuulosti kurkunpäätulehdukselta. se on meillä melko tuttu vieras.

käytiin illalla terkkarissa. rakas ystäväni jäi meille kotiin kynttilöitä ja nukkuvaa neitiä valvomaan. mies oli valmentamassa.
lääkäri passitti meidät kotiin, koska hengitys kulki hyvin. myöhemmin yöllä istuttiin moneen kertaan ulkona, kun vinkuminen ja haukkuva hengitys alkoi. yskä yltyi niin, että poika parka oksensi. yritettiin nukkua. ikkunat sepposen seljälleen. ei tullut mitään.

yhden aikaan yöllä pojan olo todella tukala. isi lähti pojan kanssa autolla lähimpään sairaalaan. pojalla herra hakkarainen turvana kainalossa. sairaalalla poika hengitteli höyryjä. minä yritin hengitellä kotona. sydäntä puristi.
mies soitteli väliaikatietoja; laittavat jorviin. siellä parempi jatkoseuranta. koita nukkua.

yritinhän minä. nukuinkin, ehkä. heräsin tokkurasta vähän väliä, katsoin kelloa, viestitin vanhemmilleni. kaikenlaista pyöri mielessä.

aamulla mies jälleen soitti; ovat vielä lastenpolilla. lääkkeitä on poika saanut jos jonkinmoista. pieni pötköttelee. yskiminen on rauhoittunut ja sen myötä oksentaminen, hengitys vinkuu vielä kovin, mutta nukuttua on pieni saanut. ei tietoa osastolle siirtämisestä. odotellaan edelleen.

juuri äsken mies soitti. antoi osaston numeron ja huoneen, numeronkin. kännykästä akku lopussa. siellä ovat. mitä seuraavaksi?

sydämeni on sykkyrässä. painaa ja puristaa. mihin suuntaa tästä nyt lähteä. virpomisoksat ja noitavehkeet odottaa eteisessä. neiti heräsi juuri ja selvitin hänelle veikan tilanteen. rauhoittelin, että kaikki on jo paremmin. kysyi, voidaanko mennä veikkaa katsomaan. toki mennään.

yritän selvittää pääni ja päästä eteenpäin.

8 kommenttia:

Prisca kirjoitti...

Voi ei!Tuo on niin tuttua meilläkin!Sitä niin kauheasti pelästyy.Kun lapsen hengitys vaikeutuu, sitä itselläkin henki jotenkin salpaantuu.Olisit rauhallisemmin mielin jos olisit mukana sairaalassa, sillä silloin tajuaa, että poika on siellä turvassa ja hyvässä hoidossa eikä varmasti ole mitään hätää.Mutta tärkeää, että isä on siellä.Voimia.

Mirka kirjoitti...

aurinko ja kuu; juu.. onneksi mies lähti, koska joutuivat omalla autolla ajamaan sinne jorviin - enkä mä olisi kyenny saati osannu :) mutta oikeassa olet, jos näkis niin olis parempi olo. vaikka tää ei oo eka kerta - silti se pelästyttää... pakkaan just kamoja. mun isi vie mut pojan luo <3 jos kaikki menee hyvin, pääsevät nyt illalla tai huomenna kotiin..

Satu kirjoitti...

Voimia, voimia! Epätietoisuus on ikävää, kunpa pian selviäisi ja saisit mielenrauhan ja pojan kotiin! Ajattelen sua nyt kovasti!

Anonyymi kirjoitti...

Sydän on sykkyrällä täälläkin, teidän kaikkien puolesta! Voimia koko porukalle ja erityisterkut Pikku-Potilaalle! <3 Kerrohan taas jälleen väliaikatietoja, kunhan ehdit.

-Riguli-

Tirpana kirjoitti...

Voi voi! Jaksamista pikku potilaalle ja äidille tietty. Ja onneksi on nyt hyvissä käsissä siellä. Pidäthän minua ajantasalla!

käsveska kirjoitti...

Tsemppiä! Meillä oli Peikkotytön kanssa sama koettelemus, selvittiin säikähdyksellä. Tekin selviätte, ihan varmasti. Kurkunpääntulehdus ei ole mikään leikin asia, säikäyttää pahanpäiväisesti! Voimia!

Nonna kirjoitti...

Onneksi on nyt hyvässä hoidossa! Kyllä siellä osataan!

Voimia sinulle ja muulle perheelle! Halaus!

Mirka kirjoitti...

kiitos kaikille sanoistanne. lämmittivät mieltä.